Elämän ja ihmisen monimuotoinen kamppailu

Kaisu Lötjönen @ Savon Sanomat

2019. 06. 14

Koreografi: Suomella on ollut suuri vaikutus unkarilaisen Pál Frenákin uraan taiteilijana.

Pál Frenák vierailee toista kertaa Suomessa. Edellisellä vierailulla 41 vuotta sitten oli käänteentekevä vaikutus taitelijan elämään.

Esitys voi tehdä katsojalle epämukavan tai tukalan olon, Pál Frenák sanoo suoraan. Tänään Kuopissa nähtävä taiteellisen johtajan ja unkarilaiskoreografin Lutte (suom. taistelu) on todella fyysinen ja voimakas teos, joka yhdistää muun muassa akrobatiaa ja kamppailulajeja tanssin elementteihin. Teos kertoo Frenákin munkaan ihmisten kamppailuista, sekä sisäisistä että ulkoisista, monessa eri muodossa.

- Jos ajatellaan aikaa, jolloin esimerkiksi unkarilaiset kohtasivat ensimmäistä kertaa länsimaailman kommunismin ajan jälkeen tai kun Berliinin muuri murtui. Silloin hmiset joutuivat kohtaamaan uuden yhteiskunnan, mihin heillä ei ollut työkaluja. Se oli itsensä ulos taistelua, sekä henkisesti että fyysisesti.

Frenák varoo avaamasta teosta liikaa, sillä hänen mukaansa sen voima välittyy vasta katsomossa.

- Lutte käsittelee vaaran ja uusien kulttuurien kohtaamista. Se kertoo myös, että rauhassakin voi piillä vaara, Frenák kuvailee.

1950-luvun Budapestissä syntynyt Frenák sai ensikosketuksensa tanssin liikekieleen pienenä lapsena. Frenákin molemmat vanhemmat olivat kuuromykkiä, joten viittomakieli oli hänen ensimmäinen kielensä ja tapansa kommunikoida ulkomaailman kanssa.

- Viittomakielestä olen saanut suurta inspiraatiota liikekieleen. Aloin kehittää omia liikkeitäni ennen kuin edes opiskelin tanssia. Liikkeet ja tanssi olivat minulle nuorena terapeuttisia, koska olin hyvin epävarma verbaalisen kommunikkation kanssa.

Frenák asui hyvin köyhällä alueella Unkarissa, ja taiteilija sanookin suurimmaksi inspiraatiokseen 1970-1980 luvuilla alueelta poispääsyn.

Unkarista hän lähti ensimmäisen kerran 41 vuotta sitten ulkomaailmaan, Helsinkiin. Matka muutti koko hänen elämänsä.

- Sain Suomesta valtavasti inspiraatiota ja voimakkaan kiinnostuksen pohjoismaista kulttuuria, ja ehkä erästä henkilöäkin, kohtaan. Suomi tuntui hyvin uniikilta ja siellä oli täysin toisenlainen ilmapiiri kuin Unkarissa. Sillä kokemuksella oli suuri merkitys, että päätin myöhemmin jättää Unkarin ja lähteä Pariisiin. Muuten olisin varmaan jäänyt, Frenák muistelee.

Nuorelle miehelle pohjoismainen ilmapiiri jätti myös toisenlaisen jäljen. Taiteen tekemiseen häntä inspiroi voimakkaasti pohjoismainen mytologia. Lutte-teoksessa erityisesti islantilainen glima-paini on näkyvässä roolissa, mutta Frenák arvelee suomalaisten huomaavan myös jotain tutumpaa.

- Teos ei tuo esille tiettyjä mytologisia hahmoja, mutta olen melko varma, että teoksesta löytyy myös elementtejä esimerkiksi Kalevalasta. Pohjoismaista teoksiini on tullut myös tietynlainen puhtaus.

Frenák lisää, että Kalevalalla oli hänelle vahva vaikutus erityisesti uran alkuvaiheessa.

- Kalevalalla tuo mieleeni todella voimakkaita kuvia, koska olemme opiskelleet sitä ja suomalaista kulttuuria koulussa. Kannamme lapsuudessa saatuja vaikutuksia mukanamme läpi elämän, ja se näkyy myös taiteessani. Vaikutus oli tosin aimmissa töissäni ilmeisempää kuin tänä päivänä.

Luttea Frenák ei halua kuvailla poliittiseksi teokseksi, mutta hän myöntää, ettei voi myöskään taiteilijana sulkea silmiään siltä, mitä maailmassa tapahtuu tänä päivänä.

- Varsinkin Itä-Euroopassa olemme suuntaamassa takaisin sinne, missä olimme 50 vuotta sitten, ja se on iso ongelma. Teoksen yksi sanoma on: et voi ratkaista ympärilläsi olevia ongelmia ennen kuin ratkaiset omat ongelmasi. Mutta et voi ratkaista niitä, jos olet sidottu ympäristöösi.